Hullu hatuntekijä jälleen

Kesähattuja jälleen. Valmistuivat onneksi, kun kesääkin on vielä jäljellä. Itselle tehty vaaleanpunainen kissahattu, koska se musta on aivan liian kuuma helteellä. Perhos- ja tähtihattu menevät veljieni kaksivuotiaille tytöille. Toivottavasti kelpaavat. Tuo on yllättävän kiva kangas, raikkaan värinen.

Tein sitten hihattoman paidankin veljen tytölle. Käytin samaa heppa kuvaa kuin aikaisemmassakin tunikassa, mutta hieman pienennettynä. Sovitin tätä pojan päällä ja hyvältä näytti. Pojalle oli vähän pieni, mutta ainakin mahtuu aiotulle käyttäjälle. Hetken pelkäsin, että jää liian pieneksi. Toivottavasti vielä piisaa sitten helteitäkin, että on kesäpaidalle käyttöä.

Kesäkuumalla...

Kudotaan tietenkin villahousuja. Ja ei, vaikka kuvassa on useammat pienet vaippavillahousut, ei tarvitse tehdä mitään johtopäätöksiä. Nämä on neulottu vain, koska minulla oli ylimääräistä hahtuvalankaa ja ohje, jota halusin kokeilla. Ensimmäisissä raidallisissa s-kokoisissa näkyy vielä se, etten hetkeen ole puikkoihin koskenut. Toiset, joissa keskellä oranssia nb-kokoa, ovat jo paremmat ja m-kokoiset lyhytlahkeiset onnistuivat jo ihan kivasti. Haarasauma vaatii ehkä vielä vähän harjoittelua.

Ohjeena Tiuhtis. Annetaan tarvitsevalle tai sitten tarjoan näitä Napapiirille myyntiin. Tosin nuo ensimmäiset ei kyllä mielestäni riittävän hyvät.

Pitäisi vielä päättää, että kutsunko tätä käsityömuotoa kutomiseksi vai neulomiseksi. Neulominen taitaa olla se yleisempi, mutta kutominen se kotoa opittu.

Langasta on tullut tehtyä muutakin. Luin lapsille iltasaduksi Piilomaan Pikkuaasin ja luulin pääseväni virkkaamaan Pikkuaasia, Korppu-koiraa ja Mustaa kissaa. Mutta ei. Minulla oli pelppeeni (pojan tapa ääntää delfiini), kala ja apina kesken ja tyttö halusi merenneidon. Siihen sain osin vääntää ohjetta omasta päästä, mutta hyvä siitä tuli. Mereneläviksi siis meni ja seuraavaksi poika pyysi hämähäkkiä ja tyttö hiirtä.