Verokoira

Tilasin töitä varten verokortin ja puhuin tietenkin verokoiran tilaamisesta. Tyttöni oli sitten verotoimistoa nopeampi ja esitteli sitten seuraavana päivänä töistä tullessani tekemiään verokoiria, joissa on numeroita ja kirjaimia sekä se koira. Tuo pitkäkorvaisempi oli kuitenkin kuulemma verojänis. Minusta nämä olivat niin mainiot. Miksei verotoimistosta saa yhtä hienoja? Olisikohan nämä kelvanneet töissä?

Muuten elämä on sitä samaa. Kaikkea pitäisi, mitään ei ehdi. Lapsilla oli ensimmäiset kerhopäivät sujuneet mukavasti, mutta se nyt oli odotettavissakin. Kovasti nuo ovat kerhon alkua jo odottaneetkin.

Kerhovaatetta

Lapsilla alkaakin kerho ensi viikolla. Maanantaina on tutustumispäivä ja keskiviikkona alkaa sitten kunnolla. Tyttöhän oli viime vuonna samassa kerhossa, eri ryhmässä vain. Poikaa harmitti, kun ei silloin vielä päässyt mukaan. Nyt sinne menevät sitten molemmat. Viihtyvyys on taattu, sen uskon. Ensimmäisenä kerhovaatteena pojan viidakkopaita, kangas Ikasyriltä. Tämä onnistui jo ihan hyvin, vaikka kaula-aukosta tulikin ensiompelemalta liian pieni. Olen erittäin tyytyväinen ja niin on käyttäjäkin.

Luurankohaalari varmaan jakaa mielipiteitä, mutta meillä tästä tuli oikein pidetty kerhovaate. Näitä voisi tehdä toisenkin, tosin vihreä haalari on jo suunnitteilla ja poika pyysi laivahaalaria, että täytyy nyt katsoa, mihin aika riittää. Vihreään olisi jo kangaskin valmiina. Tämä on tehty kokoa isompana kuin aikaisemmin esitelty pilvihaalari ja on pojalle vähän reilun puoleinen. Tämä isompi koko mahtui tytöllekin, että siinä vaiheessa, kun ruvetaan tekemään prinsessa/keijuhaalaria, ei ainakaan tarvitse tehdä uutta kaavaa.

Tässä vielä kuva tuosta hupusta. Mietin olisiko pitänyt leikata nuo silmäaukot, mutta ehtii sen myöhemminkin, jos siihen päätyy. Muutoksina sääriluista olisi pitänyt tehdä vähän lyhyemmät ja sijoittaa ne ehkä hieman ylemmäs. Nyt alemmat sääriluut hukkuvat tuohon pituuteen. Samoin kylkiluiden alle olisi voinut sommitella vaikka taskut lantioluista, mutta ehkä ne siihen seuraavaan versioon sitten.

Tytölle en vielä ehtinyt muuta kerhovaatetta toteuttaa, jumppashorsit olisi listalla sekä ihan paitaa, hametta, mekkoa, tunikaa jo olemassa olevista kankaista. Ostinhan minä jo yhden uudenkin kankaan odottamaan. Kangas on vaalean violettia trikoota prinsessa Jasminen kuvilla. Vielä en ole päättänyt, mitä siitä tulee. Tämä prinsessa mekko on tehty ihan jämä kankaista ja kotoa löytyvistä materiaaleista. Hame osa olisi saanut ehkä olla hieman leveämpi, mutta kangas ei riittänyt. Ihan kiva tästä kuitenkin tuli mielestäni täysin ilman suunnitteluakin. 

Viimeistä tuskin kerhossa tullaan pitämään, kun en minä mihinkään kerhoon pääse, mutta laitetaan nyt tähän samaan postaukseen kuitenkin. Itselle valmistui samalla kaavalla kuin aikaisempikin raitapaita Badtzmarupaita, johon olen erittäin tyytyväinen. Mallin suhteen olisikin sitten vaikka kuinka parannettavaa. Mutta minkäs teet. Sitä on, mitä on :P . Tällä kaavalla teen varmaan lisääkin paitoja, kunhan sopivat kankaat ja kuvaideat ilmaantuvat.

Sekalaista pitkästä aikaa

Menin sitten töihin. Ihan yhtäkkiä yllättäen. En ymmärrä elämää tässä suhteessa ollenkaan. Yhdessä vaiheessa on niin tylsää ja tapahtumaköyhää ja seuraavassa hetkessä sitten ei enää pysykään tapahtumien perässä. Olen nimittäin jo ehtinyt vaihtaakin työpaikkaa. Siksi en olekaan ehtinyt tekemään oikein mitään muuta. Työ vaatii veronsa. Tai etenevät nuo keskeneräiset projektit pikku hiljaa ja uusia on tietenkin koko ajan suunnitteilla.

Ensimmäinen työ poiki ompeluprojektinkin. Asiakas oli ilmeisesti ihan tyytyväinen lopputulokseen. Olen itsekin ihan tyytyväinen, mutta ainahan sitä omista töistään löytäisi jotain korjattavaa - ainakin tälläinen ikuinen täydellisyyden tavoittelija löytää. Kaavakin tähän oli ihan oma, muokattu parista valmiista paidasta. Alan olla jo aika hyvä siinäkin hommassa. Tämä oli ihan mukava projekti.

Sitten esittelyvuorossa hämähäkki, hiiri ja hiili. Pojalta ei vielä ärrä oikein luonnistu, vaikka tänään autossa tuumasikin:

"Mä osaan sanoa tosi hyvin ällän!" 

kun puhuttiin, että minulla oli pienenä ärrävika, enkä vieläkään osaa sanoa sitä aivan kunnolla. Mutta mikäpä mustalle hiirelle sopisi paremmin nimeksi kuin hiili. Nämä on tullut tehtyä jo ajat sitten. Ohjeet samasta kirjasta kuin ennenkin.

Sitten taas yksi ikuisuusprojekti saatuna valmiiksi. Nuken vaippoja, kankaina ihan oikeat kestovaippamateriaalit bambujoustofrotee ja pul.

Muutama muu odottaa vielä viimeistelyjä ja sitten pääsisi taas suunnittelemaan ihan uusia juttuja. Nyt kuitenkin katsomaan Lostia. Käytettiin telkkaria yökylässä huoltoliikkeessa, kun raukka oli kyllästynyt tapahtumaköyhään elämäänsä ja lakkasi toimimasta. Täytyyhän telkkareidenkin saada vähän vaihtelua välillä.