Marraskuu

Alkuviikosta satoi lunta. On sitä vieläkin, aivan kaikki ei ole sulanut, vaikka aika ahkeraan on satanut. Ilmeisesti osa on tullut sitten luntakin. Alkuviikon lumi piti kuitenkin hyödyntää ja tehtiin lasten kanssa lumikissa ja koira. Lapsilla oli hauskaa. Ei minullakaan tylsää ollut, olen vain itse tottunut suunnittelemaan, tekemään ja  viimeistelemään lumieläimet hieman huolellisemmin kuin mihin 3- ja 5-vuotiaiden kärsivällisyys riittää.

Eipä sillä. Hienoja näistä näinkin tuli. Hyvin nuo jo jaksavat palloja pyörittää. Ja ilman lapsia ei välttämättä tulisi ulos lähdettyä. Tai tiedä sitä. Kyllä joka vuotinen lumiveistos on kuulunut perinteisiin jo ennen lapsia. Toivottavasti ilma pian menee pakkasen puolelle ja sataa hieman lisää lunta. Vaikka pimeys onkin ihan mukavaa, en tykkää lainkaan loskasta ja kurasta.

Huppupaita

Tein jotain itsellenikin, mustan trikoopaidan hupulla ja kissankorvilla. Minä en varmaan koskaan kasva aikuiseksi mieltymysteni suhteen. Siksi yhä varmaan luenkin satuja ja lasten ja nuorten fantasiaa. Paitaan oli tarkoitus tulla eteen muodikas rypytys, mutta lukuisista yrityksistäni huolimatta, en saanut sitä onnistumaan haluamallani tavalla. Jos tulos ei harsittuna näyttänyt toivotun kaltaiselta, en uskaltanut lähteä ompelemaan ja lopulta päätin toteuttaa paidan ilman rypytyksiä.

Tämän huppupaidan myötä mieleeni tuli versio vihreästä, jossa hupussa korvien sijaan olisikin lohikäärmeen piikkejä. Tiedä sitten, onko se toteuttamiskelpoinen idea. Ehkä lohikäärmehuput eivät sovi lainkaan aikuisille ja pitäisi suosiolla jättää ne lastenvaatteisiin. Olisi se silti hauska ja minulla olisi juuri sopivia kankaitakin...

Huppuhaalareita eli Super Mario-syntymäpäivät

Siskon poika täytti 6 vuotta teemalla Super Mario. Itseäni en voi enää pitää Mario pelien asiantuntijana, mutta onneksi uusi sukupolvi pelaajia on kasvamassa. Syntymäpäiväsankarille virkkasin lahjaksi Super Marion. Ohje löytyi näiltä sivuilta. Samoilta sivuilta löytyi muitakin pelihahmojen ohjeita, että kunhan taas ehdin aloittamaan, eiköhän Mario saa kavereita. Mario on hieman kalpea, koska minulla ei ollut kuin luonnonvalkoista lankaa, mutta muuten olen tähän työhön oikein tyytyväinen.

Koska teemana oli Mario, siskon pojat olivat pukeutuneetkin aiheen mukaan. Jos joku ihmettelee, miksi haalarit ovat punaiset, kyseessä on tuli- ja jääasu. Näistäkin on ilmeisesti useampia versioita peleissä värien puolesta, mutta itse haalarit nappeja lukuun ottamatta ovat minun tekemiäni. Toisinaan ylimääräisestä ajasta on hyötyäkin ja nyt ehdin auttamaan siskoa tekemällä molemmille haalarit.

Oma poika olikin sitten Luigina tai Linkinä vihreällä haalarilla ja sinisellä paidalla. Vihdoin siis sain hieman paremman kuvan pojan vihreästä haalarista. Luigin haalari on kyllä oikeasti sininen, kuten siskon nuorimmalla pojalla oli. Peppuun on aplikoituna sieni ja tämä jälkimmäinen haalari on sisareni tekemä. Kunnia sinne, minne se kuuluu.

 

Itselleni aioin tämän Mario-peleistä tutun pommin neulatyynyksi - ohje löytyy sieltä mistä Marioonkin, mutta se oli neulatyynyksi hieman liian pieni. Ja poika omi sen itselleen. Tein näitä toisenkin ja sen poika halusi lahjoittaa saman ikäiselle serkulleen, samalle jonka näitte tässä postauksessa Marion tuli puvussa. Kävihän se niinkin. Nyt minun vain pitää isontaa tuota ohjetta tai löytää uusi ohje sitä neulatyynyä varten.

Loppuun vielä kuva jääkukkakakusta siskon pojan syntymäpäiviltä ja kuva meidän viisivuotiaasta puhaltamasta omia kynttilöitään. Sekä siitä Hello Kitty-haalarista, minkä tuolle väsäsin. Ei laittanut eilen päälle juhliin, mutta tänään sitten kelpasi.