Muistan mummoni kertoneen, että heillä oli nuoruudessaan tapana jouluisin lukea ääneen Välskärin kertomuksia ja mummun sitä suositelleen. Meillä oli toisinaan mummun kanssa tapana puhua kirjoista ja tämän perusteella väittäisin, että kirja makumme kävi yksiin ainakin suurimmaksi osaksi. Siitäpä syystä Välskärin kertomuksetkin päätyi lukulistalle, josta se jostain syystä nousi mieleen viime joulun alla. Ehkä syynä oli mummulta äidin kautta itselleni kulkeutunut Monte Criston kreivi, jonka sivuilta jännittävän tarinan lisäksi löytyi mummun ja äitini kirjoittamia lyhyitä merkintöjä silloisesta elämästä.
Mummun kappaleet Välskärin kertomuksia meni enolle, mutta divarista löysin saman painoksen. Tästä ei varmaan mummun merkintöjä löydy, mutta ehkä siihen on joku toinen lukija jättänyt jälkensä.
Hyllystä nämä kirjat saivat paikan mummulta äidin kautta minulle kulkeutuneiden Dumasin Kolmen muskettisoturin ja Monte Criston Kreivin ja Anni Swanin koottujen teosten välistä.
Minä sitten rakastan vanhoja kirjoja. Ja kirjoja ylipäätään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti