Lapset kävivät tänä vuonna ensimmäistä kertaa virpomassa. Ihan vain tuossa naapurissa ja sitten serkkujensa kanssa heidän naapurustossa. Ensi vuonna ehkä sitten kierretään omassa naapurustossa lähialueen taloja. Minulle perinne on vähän vieras. Olin aivan liian arka ja ujo, kiertääkseni soittamassa vieraiden ihmisten ovikelloja, mutta mikäpä siinä, jos lapset haluavat.
Tyttö oli perinteikkäästi noita ja pojasta tuli pupu, joka oli erityisen ylpeä töpöhännästään. Äiti oli ylpeä, että keksi lisätä hännän pukuun. Jäitte muuten paljosta paitsi, kun ette nähneet pupupojan hännän heilutusta. Se sai legendaariset mittasuhteet virvottuejen mummojen keskuudessa serkkujen kanssa. Poika on hassunhauska, höpöilijä, joka aina haluaa naurattaa kaikkia.
Pupun korvat oli tyttö askarrellut viime vuonna kerhossa ja hännän virkaa toimitti rullalle käärityt sukkahousut. Noidan asu löyty kokonaisuudessaan äidin vaatekaapista. Hame on vanha, eikä enää joka päiväisessä käytössä, vaikka voisi hyvin olla. Huivi on sen sijaan toimittanut kaulaliinan virkaa koko talven. Hattu ei ole ollut kuin satunnaisessa naamiaiskäytössä. Näytän ilmankin ihan tarpeeksi noita-akalta :D
Mutta ovat nuo kyllä hassuja ja hauskoja mukusuja. Kunhan nyt vain malttaisivat nukahtaa kaikelta sokerin syönniltään. Huomenna olisi tarkoitus suunnistaa Kuopioon katsomaan koiramme Jetin
jälkikasvua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti